torstai 11. heinäkuuta 2013

Sekalaisia ajatuksia viimeisimmästä räsäsmetelistä

Pelleillessämme alkuvuodesta Saariselällä videokameran kanssa, tulimme todenneeksi, että olemme porukalla päätyneet lopputulokseen, miten lehtiin kirjoittamisen, radioon soittamisen, mielensä pahoittamisen ja kaiken muunkin kansalaisvaikuttamisen pitäisi olla luvanvaraista toimintaa, koska eihän sitä muuten pysty ihminen kestämään. 


Kyseessä oli puhtaaksi suunsoituoksi tarkoitettu lausunto, joka kumpusi lähinnä silloisesta hevosenlihan ympärillä pyörivästä kohusta. Kun käytin osan eilistä iltaani seuraamalla Päivi Räsäsen viimeisten lausumien ympärillä pyörinyttä kohua, en ollut enää ollenkaan varma, vaikka haluaisin oikeastikin muuttaa ensinnäkin lehtiotsikoinnin ja toiseksi niiden pohjalta tehtyjen mielipiteiden julkituomisen luvanvaraiseksi. Sananvapaus on hieno asia, mutta kai sanojalla pitää olla joku vastuu sanomisistaan silloinkin, kun sanamuotoja miettiessä miettii myös, miten tavoittaisi sanoillaan helposti mahdollisimman suuren yleisön. Eikö muuten sanojalla pitäisi olla sanoistaan vielä suurempi vastuu, jos hän sanomisillaan vaatii toista sanojaa vastuuseen sanomisistaan.

Seuraavaksi listaan joitakin mieleeni tulleita hajanaisia ajatuksia eilisestä metelistä.


1. Argumentaatio ja medialukutaito

Suuri ja mahtava YLE uutisoi eilen mm. seuraavaa: Päivi Räsänen vertaa aborttia eläinten teurastukseen

Otsikko on tekstianalyyttisesti väittämältään täyttä tarkoitushakuista paskaa jo pelkästään heti otsikon alla olevan tiivistelmän valossa. Tiivistelmässä todetaan Räsäsen sanoneen Kansanlähetyspäivillä, että "eläimiä suojellaan paremmin kuin ihmisen sikiötä." Miten tuollaisesta lausumasta voi päästä loogisesti otsikon väittämään. Hmm... yritetäänpä löytää keino.

Ne, jotka ovat tehneet muutakin kuin nukkuneet äidinkielen tunneilla muistanevat, että rinnastus tehdään esimerkiksi kuin-sanalla. Jussi on kuin Esko. Jyrkempi rinnastus tehdään yksinkertaisesti tekemällä kahdesta asiasta yksi, ja se tapahtuu vaikka näin: Jussi on Esko. Näissä kahdessa esimerkissä vertaan Eskoa itseeni, mutta entä jos kirjoitan: "Eskoa kohdellaan työmaalla paremmin kuin Jussia." Onko mitään mahdollista loogisesti perusteltavissa olevaa keinoa johtaa tuosta otsikko "Jussi vertaa blogissaan Eskoa itseensä." Mielestäni ei ole, koska en ole verrannut itseäni ja Eskoa, vaan minun kohteluani Eskon kohteluun. Muuta tekstianalyyttisesti kestävää ja loogista vaihtoehtoa ei ole. Miksi siis toimittaja Jyri Rantala on päätynyt tuollaiseen lopputulokseen niin, että se on pitänyt oikein otsikoksi korottaa. En tiedä, mutta jo pelkkä Rantalan oma teksti osoittaa, että Rantala joko ei ymmärrä lukemaansa, ei tajua tekstianalyysistä juuri mitään tai vääristelee tosiasioita tarkoituksella.

En löydä pätevää keinoa. En vissiin vain osaa.

Räsänen ei ole verrannut aborttia ja eläinten teurastusta. Sellaista väittämää ei loogisesti kestävin perustein voi tehdä. Räsänen on verrannut lain teuraseläimille antamaa suojaa lain sikiöille antamaan suojaan. Räsänen on siis verrannut kahta lakikohtaa, ei aborttia ja teurastusta.

Voisin vaahdota Räsäsuutisoinnin epäloogisesta argumentaatiosta ja vääristä väittämistä vaikka kuinka pitkään, mutta oletan ettei tätäkään määrää jaksa kukaan lukea. Jätän tämän siis tähän yhteen esimerkkiin yhdestä otsikosta.

Tarinan opetus: Älkää ostako totuutena kaikkea, mitä otsikossa lukee. Jo pelkästään koko jutun lukeminen voi viedä asian ihan toiseen valoon ja kolmas kirkkain valo paljastunee vasta, kun tutustuu alkutekstiin - tässä tapauksessa siihen puheeseen, jonka Päivi Räsänen piti.  


2. "Poliisiministeri yllytti rikkomaan Suomen lakia."

Millä ihmeen argumenteilla tämä niin kovin usein esiintynyt väite on mahdollista perustella. Räsänen käyttää tämän metelin alkusyyn esiintuomiseen sen verran runsaasti tekstiä, ettei sitä kannattane postata kokonaisuudessaan tähän. Ken haluaa tarkistaa tulkintani oikeellisuuden, käyköön lukemassa tekstin suoraan Räsäsen puheesta (tämä osio alkaa sivulta 8). 

Testianalyyttisesti ei ole mitenkään perusteltua väittää, että sisäministeri olisi yllyttänyt rikkomaan Suomen lakia tai todennut, että ihmisen pitää toteuttaa Raamatun laki, vaikka se olisi ristiriidassa Suomen lain kanssa. Hän ei pienimmässäkään määrin anna pohjaa tällaisille väittämille, joita ainakin Twitter oli pullollaan: "Muistakaa kivittää kaikki homot, koska Raamatun laki tulee ennen kaikkea muuta."

Mitä Räsänen sitten sanoi? Hän yksinkertaisesti totesi että tietyissä tilanteissa tietyissä yhteiskunnissa on pienempi paha rikkoa lakia ja toimia Jumalan tahdon mukaisesti. Minulle tuli ensimmäisenä mieleeni esimerkiksi 40-luvun Saksa. Räsänen puhui koko historian laajuudessa, globaalisti ja yleisen periaatteen tasolla, ei yllyttänyt yhtään mihinkään. Ken muuta väittää, ei pitäydy väitteessään Räsäsen puheessa vaan tunkee siihen itse jotain lisää.

Ihmettelen muuten kovin, miksi yksikään näistä viimeiseen asti lakia puolustavista räsäsenkivittäjistä ei ole huudellut, miten Eugen Schauman oli terroristi ja rikollinen ja hänet pitäisi välittömästi poistaa kaikista oppikirjoista, kaikista muistolaatoista, hänen haudaltaan pitäisi viedä kivi ja haudan kunnioittaminen julistaa laittomaksi ja ennen kaikkea häntä ei enää koskaan missään saisi tituleerata suomalaiseksi itsenäisyystaistelijaksi ja sankariksi. Eugen Schauman katsokaas rikkoi touhullaan kaikkia mahdollisia lakeja, osoitti kansalaistottelemattomuutta ja oli muutenkin samalla Räsästä tuomitsevalla argumentaatiolla täydellinen laistapiittaamaton hylkiö, joka esimerkillään yllytti muitakin rikkomaan lakeja. Samalla vauhdilla tehtäköön sama temppu myös jääkäreille. Hekin rikkoivat lakia. Heidän touhunsahan ei ollut mitään muuta kuin aseellisen kapinan valmistelua laillista hallintoa vastaan.

Ja kun nyt on mediametelissä tullut nähtyä, miten pyhä ja tärkeä asia laki Räsäsen kivittäjille on, niin lienee syytä muistuttaa, että esimerkiksi tällaisia pykäliä löytyy voimassaolevasta laistamme. Muistattehan noudattaa niitä ja vaatia kovaan ääneen niiden noudattamista ja toimeenpanoa ja kritisoida kovaan ääneen kaikkia, jotka kehottavat joko sanoillaan tai näitä noudattamattajättävällä esimerkillään muita kansalaistottelemattomuuteen.

(lisäys 11.7.2013 klo 18.50
Löysin lisää lakeja, joista jokaisen pitänee olla perillä nyt kun 100% lainkuuliaisuus ja -noudattaminen on virallinen ja ainoa moraalinormi. Liitän nekin tähän)

Rakennuskaari 26 luku 1§
Kaikki pitäjässä asuvaiset ovat velvolliset rakentamaan ja kunnossa pitämään kirkkoa ja mitä siihen kuuluu, niinkuin kellotapulia, kirkonaitaa, pitäjäntupaa ja vaivaistupaa. Rakennusaineet, ajot ja muut kulut suoritetaan näihin taloluvun mukaan ja päivätyöt ruokakunnittain. Ennenkuin näissä asioissa mitään tehdään, kutsuttakoon pitäjänmiehet kokoon niistä keskustelemaan ja sopimaan.

Rakennuskaari 26 luku 3§

Kaupungissa rakentakoot ja korjatkoot huoneita ja kartanoa papille ne, jotka siellä omistavat huoneen tahi maata taikka harjoittavat porvarillista elinkeinoa eivätkä erittäin ole siita vapautetut. Kun huoneet on laillisesti rakennettu, pitäköön pappi niistä huolen, etteivät turmellu ja huolimattomuudesta joudu rappiolle.

(lisäys päättyy)


Rakennuskaari 7 luku 1 §
Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon. Joka ei sitä tee, vetäköön sakkoa kultakin vuodelta [talarin], ja istuttakoon kuitenkin niinkuin on sanottu, jollei havaita, että humalistoa ei voi siihen istuttaa taikka siinä voimassa pitää.

Rakennuskaari 7 luku 2 §
Nimismies pankoon syyskäräjissä syytteenalaiseksi sen, joka ei ole humalistoa näin istuttanut, ja ottakoon sakon ulos ennen Tuomaanpäivää. Jos nimismies sen laiminlyö, maksakoon itse sen sakon.
Kauppakaari 16 luku 5 §
Jos velallinen karkaa velan tähden, niin on häntä heti kuulutuksella kutsuttava. Jos hän pääsee tästä valtakunnasta pois ja tahtoo hakea turvaa kuninkaalta, tehköön sen kuukauden kuluessa siitä, kuin ulkomaalle tuli. Jos hän saapi turvakirjan ja tahtoo sitä hyväksensä käyttää, niin ilmoittautukoon kahdeksan päivän kuluessa siitä, kuin kotiin tuli, kuninkaan käskynhaltijalle, taikka lähimmän kaupungin pormestarille ja raadille, ellei kuninkaan käskynhaltijaa siinä paikkakunnassa ole. Jos hän ei hae turvaa taikka vuoden kuluessa ilmoita laillista estettä, niin älköön hänellä ikänänsä olko rauhaa valtakunnan piirissä, ja tuomittakoon hänet poissa ollessaansa petturina, ja hänen nimensä pantakoon paaluun, joka petturien varalta on jokaiseen kaupunkiin pystytetty.

3. Mitä saa tehdä

Sosiaalinen media huutaa kuin apinalauma hurmoksessa, miten Räsänen ei olisi saanut sanoa mitä hän sanoi. Kyllä olisi. Suomen perustuslaki tietääkseni sisältää edelleenkin a) uskonnon ja omantunnon vapauden b) sananvapauden, ja molemmat koskevat tietääkseni jokaista kansalaista - myös ministeriä ja myös Päivi Räsästä. Uskonnonvapauspykälässä todetaan mm seuraavaa: "Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan." Mitä muuta Räsänen teki puheessaan kuin ilmaisi vakaumuksensa?

Sananvapauspykälä sisältää mm. seuraavaa: "Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenekään ennakolta estämättä." Räsänen ilmaisi tietoja ja mielipiteitä, that's it.

Tarinan opetus: lakatkaa huutamasta miten ministeri ei saa tehdä tiettyjä asioita. Ministeri saa tehdä tasan mitä tahansa, mitä jokainen muukin kansalainen saa.


4. Avautuminen seis ja sekalaisia loppuhajatelmia

Mitä saa tehdä ja mitä kannattaa tehdä ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Päivi Räsänen sai tehdä sen, mitä teki ja sisäministeri saa tehdä kaiken, mitä Päivi Räsänen teki. Päivi Räsänen saa sisäministerinä tehdä, kuten teki. Ihan toinen asia on sitten se, kannattiko niin tehdä.

No kannattiko? Nousseesta metelistä päätellen ei ehkä olisi kannattanut. Minä en osaa nähdä meteliä kuitenkaan suurimpana ongelmana, vaan suurin ongelma on kysymys siitä, tavoittiko Räsäsen viesti vastaanottajat parhaalla mahdollisella tavalla, vai kävikö niin, että itse viesti jäi täysin kuulematta, kun kuulijat ajautuivat keskittymään epäoleellisiin sivuseikkoihin, tekivät vääriä tulkintoja tai ajautuivat täysin vastaanottokyvyttömään tilaan.

Ajattelen nimittäin sillä tavalla, että viestin välittäjän tärkein tehtävä on pitää huoli, että hänen haluamansa viesti tavoittaa mahdollisimman hyvin mahdollisimman monia. Kaikki muu priorisoituu sen alapuolelle. Mikäli sinällään hyvä viesti puetaan väärään muotoon tai esitetään väärällä tavalla, viestintä on epäonnistunut, koska viesti ei ole mennyt ainakaan oikealla tavalla perille. Juuri tällaisesta tässä viimeisimmässä räsäsmetelissä on mielestäni kyse. Lähtökohtainen ongelma saattaa olla jo pelkästään siinä, että Päivi Räsänen Kansanlähetyspäivillä puhuessaan ei ottanut huomioon, että hänen puhettaan, koska hän on sisäministeri, seurataan laajemminkin ja varsinkin Kansanlähetyspäivien ulkopuolella oleva vastaanottajajoukko ei tulkitse puhetta kansanlähetysaktiivin, kristityn tai yksityishenkilön puheena, vaan nimenomaan sisäministerin julkilausumana. Jos arkkipiispa olisi pitänyt vastaavan puheen, melua tuskin olisi noussut - ei ainakaan tässä mittakaavassa.

Räsäsen puhe tavoitti varmasti parhaalla mahdollisella tavalla kuulijansa Kansanlähetyspäivillä, mutta ottiko hän huomioon sitä hienoa (ja myös vaikeaa) asiaa, että hänen asemansa vuoksi hänen puheellaan on mahdollisuus tavoittaa myös huomattavasti laajempi kuulijakunta? Noh, huomattavasti laajempi kuulijakunta tuli tavoitettua, mutta tavoittiko varsinainen viesti heidät?

Sanoin eilen yksityisessä keskustelussa, että onhan Räsänen paikoitellen suunsa avatessaan täydellisen itsesuojeluvaistoton mäntti. Tällä en tarkoittanut että hänen viestissään olisi välttämättä mitään vikaa, vaan sitä, että hän ei lausuntojaan antaessaan ota huomioon kaikkia sen tulkintaan vaikuttavia (itsestäänselviäkään) tekijöitä. Olen toki Räsäsen kanssa monesta asiasta eri mieltä, mutta silti olen sitä mieltä, että tässä kohussa on pahasti liioittelun ja tahallisen mielensäpahoittelun meininkiä. Kaiken päälle - tunnustettakoon nyt sekin - esimerkiksi tässä lakikysymyksessä olen vanhana lakifanaatikkonakin (kysykää kavereiltani suhteestani lakiin) seisomassa Päivin ajatusten takana liput hulmuten.

Surulliseksi minut vetää eniten se, että valitettavan usein tällaisessa metelissä kärsii kaikkein eniten itse asia. Siksi Päivi Räsänen, kuten meistä jokainen, voisi puheitaan miettiessään pysähtyä todella pitkäksi ajaksi miettimään, onko tämä valitsemani tapa se, millä asiani, se mitä todella haluan sanoa, tavoittaa kaikki mahdolliset kuulijani parhaiten.

Päivi Räsäsen asemassa minä olisin jättänyt tuon sinällään arvokkaan puheen pitämättä tai jättänyt sen jonkun muun pidettäväksi. En siksi, että niitä asioita ei olisi pitänyt sanoa. Ne olisi mielestäni pitänyt ehdottomasti sanoa, mutta ne olisi pitänyt sanoa jonkun muun kuin istuvan sisäministerin suulla. Asia oli oikea, konteksti väärä. Lopputuloksesta kärsi kaikkein eniten itse viesti, mahdollisesti myös kristillinen viesti laajemminkin, ei siksi, että Räsänen olisi sanoissaan vahingoittanut niitä vaan siksi, että kokonaisuus oli sellainen, jossa mahdollisuus virhetulkinnalle ja yleiselle mielensäpahoitusmetelille oli liian otollinen.

Valitettavasti se nyt vain on niin, että tietyissä yhteiskunnallisissa rooleissa yksityisen minän ja julkisen roolin erottaminen toisistaan on mahdotonta.

Mutta silti ja ihan oikeasti: joku järki mukaan tähän yleiseen mielensäpahoittamiseen.



4 kommenttia:

  1. Jonkin verran maailmaa reissanneena ja nähneenä pistää suomalaisessa keskustelussa silmään eritoten ihmisten PIENUUS ja tietämättömyys/ suvaitsemattomuus (tai hyvin valikoiva suvaitsevaisuus). Hyvä teksti tämä, mutta voi nyt jo kertakaikkiaan ja haloo, onko se liikaa tälle piskuiselle kasnalle, että täällä on yksi poliitikko joka vielä välittää ihmisarvosta ja uskaltaa sen ilmaista?

    VastaaPoista
  2. Tykkäsin. Tällaiset puheenvuorot ovat tarpeellisia. Kiitos!

    VastaaPoista
  3. Räsänen sanoi sisäministerinä ja kristittynä vähintäänkin, mitä on sanottava. Olisi ollut jo kymmenet vuodet. Tarvittiin nainen. Räsäselle kiitos.

    VastaaPoista
  4. Hyvin analyyttinen kirjoitus. Olen itse sitä mieltä, että nyt kun kaikki puhuvat aiheesta, on se erittäin hyvä asia. Sydämet tulevat julki.

    VastaaPoista